Mitä ehdin tänään tehdä puheiden lomassa?

Tulin liittyneeksi kirkkoon. Kyseessä on United Chuch of Bacon ja ideana on saada rakennettua sille riittävän suuri kannatus, jotta sille saadaan painoarvoa julkiseen keskusteluun. ”May Lard be with you”. Jokainen voi liittyä linkin takaa ja voit valita halutessasi itsellesi samalla kirkollisen tittelin. Sen jälkeen voit vihkiä ihmisiä yhteen pekonin edessä ja suorittaa vaikeita rituaaleja. Minä painin vielä piispan, kanttorin ja kuoropojan välillä. Sain myös paidan, kun lahjoitin Randille 5 $. Hyvin harvat tekevät täällä itselleen rahaa, iso osa myytävän rihkaman tuotosta menee lyhentämättömänä JREF:lle.

Tulin tänne yksin, joten en tuntenut etukäteen ketään. Skepsiksen Otto laittoi etukäteen postia Massimo Palidorolle, jotta tuntisin tänne tullessani edes jonkun. Kiitos siitä. Sakki on sen verran sosiaalista, ettei yksin jäämisestä ole minkäänlaista pelkoa. Jokaisen TAMmilaisen kaulassa roikkuu valtava nimilappu ja mahdollisesti ”First TAMmer”, ”TAMbassador” tai joku muu pinssi, josta saa välittömästi jutun aikaiseksi.  Hississä oudot ihmiset aloittavat keskustelun esim ”Ensimmäinen kerta täällä?”, ”Oletko ollut Vegasissa aiemmin?”, ”Mistä päin olet?” jne. Kaiken tämän voisi vakoilla toisten passeistakin, mutta onhan se paljon hauskempaa kuulla suoraan toiselta. Ikäjakauman huippu on varmastikin jossain 50 vuoden paikkeilla, mutta täällä kaikki ovat sulassa sovussa keskenään. Portlandista kotoisin oleva punkkari James juttelee mukavia 78 vuotiaan palapeli-intoilija Larryn kanssa. Kaikilla on samantyyppinen ajatusmaailma ja jutun saa aikaan kenen tahansa kanssa välittömästi.

James teki patchejä itse omilla rahoillaan ja antoi ne JREF:n kioskille myyntiin. Tuotot menevät suoraan JREF:lle.

Kuten aiemminkin kirjoitin, scene pyörii hyvin pitkälti podcastien parissa. Kuuntelen aktiivisesti useita ohjelmia ja tietyt äänet ovat käyneet kovin tutuiksi. Myyntipöytiä kiertäessäni kysyin jotain myyjältä ja hänen vastatessaan tajusin tuntevani äänen. Naama oli uppo-outo, joten katse laskeutuu nimilappuun. Evan Bernstein SGU:sta, jopas jotain. Vähän myöhemmin sama kävi Joshie Bergerin kanssa. Olin kuvitellut hänet Joe Pescin tai vanhan rabbin tyyppiseksi, mutta todellisuushan ei ollut sinne päinkään.

SGU-ukot

Kahvitauko

Kirjoja myynnissä JREF:n kioskilla

Fossiileja. Ostin pojalleni useamman miljoonan vuoden ikäisen hain hampaan. Hinta erittäin kohtuullinen 7 $.