Perjantain aamupäivän puheet

Aamu alkaa aamiaisella. Tänä vuonna aamiainen on maksullinen, mutta on tänä vuonna huomattavasti monipuolisempi kuin viime vuonna. Suomalainen kaipaisi leipää ja juustoa, mutta meneehän se pekoni sellaisenaankin.

Kello yhdeksältä valot himmenevät ja videoscreeneillä alkaa pyöriä tuttujen hahmojen tähdittämä versio Will Pharrellin kappaleesta Happy. Tietenkin ihan uusilla sanoilla ja biisin nimi voisi olla Randi. Edit: Tässä linkki videoon. George esittelee videon lopuksi itsensä ja astuu lavalle. Seuraa viisitoistaminuuttinen stand up -pläjäys, jossa George käy läpi viimeisen vuoden skeptikkoja ja tiedefaneja puhuttaneet uutiset.

D.J. Grothe

George Hrab

Seuraavaksi lavalle astuu D.J. Grothe, joka toivottaa kaikki tervetulleeksi. Hän luettelee pitkän listan maita, joista osallistujia on tullut. Saatan olla puolueellinen, mutta Pohjois-Eurooppa tuntuu olevan erittäin hyvin edustettuna tänä vuonna. Suomalaisia on tänä vuonna ainakin kolme, lisäksi  ruotsalaisia ainakin saman verran, norjalaisia muutama, belgialaisia ripakopallinen jne. D.J.

Michael Shermer tulee omasta puolestaan toivottamaan kaikki tervetulleiksi.

Seuraavaksi Randi itse tulee toivottamaan hyvää huomenta ja kaikki tervetulleiksi kokoukseen. Randi on tapansa mukaan hauska ja sulava esiintyjä. Hän kertoo Massimo Polidoron kirjoittavan hänestä elämänkertaa ja toivoi ihmisten kertovan Massimolle asioita, joita tämä voisi käyttää kirjassaan. Edellisenä iltana kasinon elokuvateatterissa näytettiin kolmessa eri salissa Randin elämästä kertova An Honest Liar ja Randi kertaa ihmisten kommentteja ja reaktioita elokuvaan. Koskettava puhe päättyy raikuviin aplodeihin.

James Randi

Michael Shermer

9.30 Paneeli: Voiko rationaalisuutta opettaa?
Paneelissa Daniel Dennett, Julia Galef, Barbara Drescher ja Scott Lilienfeld, puheenjohtajana Ginger Campbell

Panelistit esittelevät itsensä ja kertovat vuorollaan oman näkemyksensä rationaalisuuden opetettavuudesta. Kaikki tuntuvat olevan samaa mieltä siitä, ettei rationaalinen ajattelu synny itsestään ja ilman vaivaa. Barbara kertoo opettamisen vaikeudesta ja erilaisten lähtökohtien vaikutuksesta.

Scott Lilienfeld, Julia Galef, Daniel Dennett ja Barbara Drescher

Mitä rationaalisuus sitten on? Julian mukaan se voidaan mieltää johdonmukaiseksi päättelyksi, täydelliseksi ajatteluksi tai joukoksi työkaluja. Ensimmäistä ja viimeistä voi opettaa, täydellinen ajattelu on parhaassa tapauksessa näiden tulos. Dennett behavioral brain sciences
Scott alleviivaa sitä, miten se on pakko opetella ja miten hankalaa hidas ja johdonmukainen ajattelu on. Kukaan ei ole immuuni kognitiivisille harhoille, vaikka olisivat kuinka lahjakkaita tai korkeasti koulutettuja. Barbara sanoo, että taidot ja tiedot on mahdollista opettaa, mutta niiden jatkuva käyttö eri konteksteissa ei tule luonnostaan. Toivoa on. Dennettin mielestä kokemus on tärkeintä. Tilastot, tiedot ja taidot ovat tärkeitä, mutta niiden käyttämisen harjoittelu on pakollista. (Tässä on mielestäni hieno perustelu vähän typerämmillekin posteille Skepsiksen fb-seinällä. Helppoja maaleja vastaan on hyvä harjoitella ja niiden avulla työkalujen käyttökokemus kasvaa.) Ajatusharjoitukset, kuten esimerkiksi loogisten virheiden nimeäminen hiljaa omassa mielessä, totuttaa rationaalisen ajatusmallin käyttöön. Mitä luonnollisempaa se on, sitä vähemmän tarvitsee nähdä vaivaa työkalujen käytössä.

Julia Galef ja Daniel Dennett

Julia käyttää vertauksena oman kehonkielen hallintaa. Itsensä rentouttaminen ja sanattoman viestinnän hallinta vaatii harjoitusta, mutta ajan kanssa siitä tulee helpompaa.

10.45 Harmaan massan 50 sävyä: Terve skeptisismi ja valaistuneet aivot, Sally Satel

Sally kertoo aivokuvantamisen kiinnostavan siksi, että se on visuaalista ja tavallisesti värikästä. Ihminen aistii mieluiten näköaistinsa kautta, joten aivokuvantaminen on geenikarttoihin verrattuna paljon kiinnostavampaa suuren yleisön mielestä. Sally on itse psykiatri ja erikoistunut addiktioihin. Hän näyttää kuvia tavallisista aivoista ja kokaiiniriippuvaisen aivoista. Dopamiinireseptoreiden määrä on reippaasti matalampi kokaiinin käyttäjillä. Samaa "onnellisuustasoa" ei enää saa normaalista elämästä niin helposti, dopamiiniannoksensa saadakseen riippuvainen tarvitsee kokaiinia, joka vapauttaa suuria määriä dopamiinia. Tämä on yksinkertaistettu versio kokaiiniriippuvuuden synnystä. Aivot muuttuvat pysyvästi vastaavia aineita käytettäessä, mutta tämä ei ole tietenkään koko totuus. Aivot muuttuvat joka kerta, kun ihminen oppii uuden taidon tai tavan. Italian kielen oppimista ja heroiinin käyttämistä ei yleensä rinnasteta, vaikka ne voitaisiin. Riippuvuutta ei voida parantaa tämänhetkisillä lääkkeillä, ainoastaan vieroitusoireita voidaan lievittää.
Riippuvuutta voidaan tutkia monella tasolla: Molekulaarisella, neurokemiallisella, fysiologisella, psykologisella, käyttäytymis-, sosiaalisella ja ympäristötasolla.

Sally Satel

Sally kertoo esimerkkejä potilaistaan, entisistä sotilaista, lakimiehistä jne. Osa ei käytä lyhythihaisia paitoja ollenkaan, koska kokevat kyynärvarsiensa näkemisen niin houkuttelevana, että saattavat palata huumeiden pariin. Kysymys on pienestä hyvänolontunteesta ja lyhyestä onnen hetkestä, jotka kuitenkin kasautuvat ongelmaksi. Sama logiikka pätee ylensyömiseen, uhkapelaamiseen, huumeisiin ja tupakkaan.

11.15 Aivojen kuvantamisen käyttö ja väärinkäyttö: Skeptikon opas, Scott Lilienfield

Scott aloittaa historialla. Egyptiläiset kuvittelivat aivojen olevan ylimääräistä täytettä, Aristoteles oletti aivojen jäähdyttävän verta. Sydän reagoi selvästi, kun kiihdymme tai kun ajattelemme ahkerasti, joten on aika helppo ymmärtää miksi ajattelun oletettiin tapahtuvan sydämessä. Aivot ovat tunnetun universumin monimutkaisin systeemi. Scott esittelee fMRI:n (functional magnetic resonance imaging) toimintaa ja erilaisia käyttökohteita. Aivojen suoraa toimintaa ei saa seurattua, mutta fMRI pystyy seuraamaan muutoksia aivojen hapen tarpeessa seuraamalla hemoglobiinia sisältävien punasolujen liikettä. Käyttökohteita on kymmeniä perustutkimuksesta aina markkina- ja bränditutkimuksiin.

Scott

Viime syksynä IgNobel-palkinnon saanut tutkimus, jossa tutkittiin kuolleen lohen aivojen toimintaa tämänhetkisillä laitteilla,  nostaa esiin laitteiden rajallisuuden. Koko kuvaa ei välttämättä saada, eikä kuvantamisen antamista tuloksista voida välttämättä vetää luotettavia johtopäätöksiä. Jotkut ovat ehdottaneet jopa valheenpaljastuskokeita, joissa käytettäisiin kuvantamistapoja.

Spoony kuuntelee

Kuvantamista käytetään todella outoihin asioihin ja välillä tuntuu kuin listalla olisi enemmänkin IgNobel-ehdokkaita.

Scott tähdentää, että kuvantamista tulisi käyttää hypoteesien testaamiseen työkaluna. Tällä hetkellä käyttö saattaa olla kuitenkin pelkkää aivojen kuvaamista jonkin ärsykkeen aikana ja johtopäätösten tekemistä niistä.

11.45 Skeptiikan historia Scientific Americanin sivuilla, Marriette DiChristina

Scientific American on lehti, joka on ilmestynyt jo 169 vuoden ajan. Marriette on päätoimittaja ja kertoo kuinka lehti on kehittynyt ajan kanssa ja kuinka se on tapahtunut. Hänen puheensa on perjantain pääpuhe.

SA on osa Nature-perhettä ja sitä julkaistaan 14 eri kielellä ympäri maailmaa. 1845 se oli viikottain ilmestyvä lehti, jota julkaistiin New Yorkista käsin ja joka maksoi 2 $ vuodessa. Ensimmäinen numero käsitteli paranneltua junanvaunua ja Morsen lennätinjärjestelmää. Lehden laittoi alulle Rufus Porter, joka oli oman aikansa Pelle Peloton lukuisine keksintöineen. On mieltä kääntävää ajatella mitä kaikkea lehden sivuilla on ollut. Lehteä perustettaessa Darwin ja Wallace eivät olleet vielä julkaisseet evoluutioteoriaansa, eivätkä Wrightin veljekset olleet vielä lentäneet. Kaikki tieteellisesti merkittävät tapahtumat käytiin läpi perinpohjaisesti ja lehdessä haastateltiin kaikki merkittävät tieteentekijät. Marriette esittelee arkistomateriaalia, Alfred Russell Wallacen haastattelun, jossa hän selittää uutta ja käänteentekevää evoluutioteoriaa, Wrightin veljesten kuvia ja haastatteluja, Marie Curien Nobel-haastattelun, Houdinin haastattelun yms. Lehden arkisto näyttää olevan oikea aarreaitta.